keskiviikko 14. syyskuuta 2011

On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa

Viv taggasi.

On kuusi asiaa jotka teidän täytyy kertoa. 3 negatiivista ja 3 positiivista, tietysti rehellisesti. Lopuksi taggaat kuusi blogia ja linkkaat blogin ales joka sinut linkkasi.

Kolme negatiivista asiaa jotka sinun täytyy kertoa.

1. Cossi joka on vähiten suosikkisi ja syy.
Jaa-a. Näitä on monia, koska itsekriittisenä paskana niin sanon. Ensimmäinen tietenkin voisi olla se kauhein, mutta ehkä kauheammaksi menee kun ns. taitoa on jo kertynyt ja pieleen menee? En osaa nimeta jotain erityistä inhokkia suoralta kädeltä. Mutta muistan kuinka kuolin siihen suihkutettavaan hiusväriin jossain muinaisessa Kikuconissa kun cossasin 1.kerran Goldia. Se tökötti oli kuin liimaa, hiuslakkaa ja ... en osaa sanoa mutta hyih.

2. Huonoin kokemus conissa.
Varsinainen con Japani päivä ei tietenkään ole, mutta päättömät tappouhkaukset ja uhkaukset menevät kyllä käsittämättömyyden ja idiotismin piikkiin - eli huono kokemus kyllä! Muutamissa coneissa huonona kokemuksena on ollut se, ettei ole päässyt seuraamaan haluamaansa ohjelmaa tms. kanssa ihmisten toimesta.

3. Huonoin conisi ja syy.
No oisko se se Japani päivä ja mainituista syistä? Tosin ei ole varsinainen con, mutta niissä ei kyllä vastaavaa ole (onneksi!) sattunut.


Kolme postiivista asiaa jotka täytyy kertoa.

1. Lempicossisi ja syy.
Voi ei, näitäkin on monia. Usein asian onnistumiseen liittyvät vahvasti myös ympärillä olevat ihmiset. Jos tätä ei oteta niin huomioon niin aina pinnalle pääsee Yami Yugi, Jyväskylän Animeconiin tekemäni mahdoton tukkajumala ja pelien kuningas. Tuolloin olin cosplayn alkutaipaleilla ja tein asua pitkään - eniten aikaa meni ajatustyöhön. Mutta se tunne kun lopulta sain ne hiukset pysymään miten halusin ja oli kivaa - ei ole sen voittanutta! Omista hiuksista sellaisen piikkikasan askarteleminen vaati tuntien työtä, mutta se oli sen arvoista. :3



2. Paras kokemus.
Tästä ei pääse ylitse - Hopeanuoli!musikaali ehdottomasti, kaikessa komeudessaan. Upea laumamme oli ja on upea, vaikka taistelu tekniikkaa vastaan oli karhutappeluitakin kirvelevämpää. Mutta voitto oli suurempi, kun se oli tuntunut mahdottomalta. Takahashin kiitokset olivat ehdoton ykköskokemus.


Kuva © Sirja Lyömiö


3. Paras conisi ja syy.
^ Elikkäs viimeisin Tracon. Syynä se, että mahdottomastakin voi tulla mahdollista ja ilman tähdenlentojakin voi toivoa. Auuuuuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti